Otettin tiistaina tunnari ja nyt olen tullut siihen tulokseen, että palaan kuitenkin takaisin siihen kapulan piilotukseen. Tarahan siis on nyt oppinut olemaan nostelematta kapuloita, mutta se oman merkkaaminen on ollut vähän ongelmallista. Oman haistettuaan Tara on katsonut minua ja kun olen kehunut, on koira silti vähän sen näköinen, ettei tiedä mistä sitä kehutaan... Niin kuin tiistaina. Lisäksi tuntuu, etten ole ajatellut tätä aiempaa treenitapaa loppuun, sillä noutovaiheeseen pääseminen tällä tuntui aika mahdottomalle.

Alunperin vaihdoin etsinnästä pois, koska häiriökapuloita lisätessä Tara alkoi vain nostella niitä. Nyt tein kuitenkin selkeän suunnitelman, kuinka lisätä vääriä ja alkuun aion ensin viedä väärät kasaksi sivulle ja sen jälkeen oman piiloon, ja näyttää sitä vielä Taralle, jotta sillä on ajatus lähteä etsimään eikä kannella vääriä.

Tänään otettiin sisällä kolme tunnaria pelkällä omalla, niin että piilotin kapulan Taran katsellessa kauempaa. Käytin piilona kaikenlaista roinaa, mitä löysin. Tietysti niissä on vähän minun hajuani, mutta itse uskon niin, että koira a)tietää, että sen pitää tuoda nimenomaan kapula b) koiran pitää tuoda se kapula, joka eniten tuoksuu minulle, sillä hajuhan voi levitä muihinkin kapuloihin (siis sitten myöhemmin, kun ne väärät ovat niin lähellä.) Nyt koira joutuu oikeasti tekemään töitä nenällään, eikä ole vain "tässä jossain se haisee."

Ekalla kerralla Tara löysi kapulan, ja nyt näki että se oikeasti joutui haistelemaan. Koira pysähtyi katsomaan minua, tietysti koska olin aiemmin palkannut siitä. Odotin ja Tara toi lopulta kapulan minulle ja kun kehuin, koira selvästi palkkaantui kehuista vaikka oli aluksi vähän hämillään. Tuntuu kyllä epäreilulta koiraa kohtaan, kun ohjaaja on niin ajattelematon ja vaihetaa treenitapaa, mutta nyt olen tehnyt järjestelmällisen suunnitelman. Tällä me opitaan se tunnari!:) Parempi saada se ahaa-elämys myöhään, kuin ettei saisi koskaan. Olisi vaan pitänyt jatkaa sitä etsintää ja tehdä niistä häiriökapuloista niin olematon juttu, ettei koiralla olisi ollut aikomustakaan tuoda niistä yhtä. No, välillä ohjaajallakin saa käyttää päätään, ja näköjään ne herneet joskus kohtaa!

Tokalla kerralla Tara toi ja paljon nopeammin ja näytti selvästi varmemmalta. Kolmas kerta meni vielä paremmin=) Tuo on vaan niiiiiin paljon selkeämpää, koira saa palkan kun tuo minulle haisevan kapulan. Tuossa hajuerottelussa pitää itse olla niin älyttömän nopea, eikä ainakaan Tara minusta ollut kunnolla hokaissut mikä homman nimi on. Nyt se selvästi lopussa näytti sille, että tiesi mistä kehuin sitä.

Huomenna matkataan Kuopioon, joten ei treenata. Otan kyllä tunnareita mukaan, että lauantaina sitten! Taas alkuun omaa, ja ehkä jo väärien kasa mukaan, mutta nyt niin, että oma viedään sen jälkeen isolla metelillä piiloon niin ettei koiralle varmasti jää epäselväksi mikä piti tuoda!=)

Aluksi Tara löysi oman ja jäi sitten tuijottamaan