Ollaan Taran kanssa nyt treenailtu sen verran, mitä ohjaajalla on ollut aikaa ja voimia:) Tunnarissa ollaan päästy eteenpäin ja siitä olen todella iloinen =) Elikkä vaiheena on nyt vieraat kasassa ja apuohjaaja vie oman piiloon. Hyvin on Tara hoksannut jutun juonen, eikä enää lähde sattumanvaraisesti nostelemaan vääriä kasasta.

Kerran kun oma oli piilotettu lumeen (olen käsittänyt, että eristää hajua vähän erilailla kuin esim. lehdet päällä), Tara ei malttanut tehdä haistelua kunnolla vaan hetken haisteltuaan meni väärille ja toi sieltä kapulan. Oli kuitenkin sen näköinen, että "anteeksi kun en löytänyt omaa, mutta joku kapula oli pakko tuoda". Otin väärän enkä sanonut mitään ja avustaja kävi uudelleen näyttämässä, että kyllä se oma siellä piilossa on. Sen jälkeen lähti uudestaan omalle ja malttoi etsiä eikä luovuttanut. Löytyihän se lopulta ja koirastakin näki, että "jes onnistuin!" :) En siis tuollaisesta mokasta ole huolissani, koska mielestäni se on tapauskohtaista mistä virhe johtuu. Tarasta näki selvästi, että se tiesi tuovansa ensiksi väärän. Huolestuisin, jos päämääränä olisi heti ollut väärien kasa ja koira olisi tuonut väärän muitta mutkitta minulle. Tuo väärän tuominen päästiin onneksi korjaamaan hyvin ja itseluottamuksen ja liikkeen varmuuden kasvaessa tiedän, että Tara pystyy tekemään yhä vaikeampia piiloja - kunnes sitten joskus päästään oman esilläoloon;)

Muut liikkeet on ihan kivalla mallilla, aika rennosti on treenailtu ja paljon leikkiä. En ole jaksanut kauheaa stressiä/painetta meidän tekemisestä ottaa, vaan treenailen enemminkin asenteella että kivaa tehdä yhdessä ja saada ajatukset pois lukemisesta=) Ensi viikon keskiviikosta alkaa kolmen viikon koirattomuus, kun koirat matkaavat toiselle paikkakunnalle poikaystäväni mukana... Mitenköhän siitä selvitään..? Sen jälkeen luultavasti loput toukokuusta menee suhteellisen vähillä treeneillä. Kesäkuussa sitten alkaa tehotreenit ja kokeissa käynti.